lauantai 28. joulukuuta 2013

Vielä vähän jouluhömppää


Mulla oli ihana joulu. Kotona on kovin hyvä olla ja äidin karjalanpaisti on maailman parasta.
Olin kai ollut kilttikin kun sain aika siistejä lahjoja. Ainakin paljon muumijuttuja ja korurasian, jonne voin piilottaa aarteeni. Nyt tuntuu ihan prinsessalta.



Toivottavasti teilläkin oli hyvä joulu ja saitte kivoja lahjoja. Ja ennen kaikkea vietitte ihanaa aikaa perheenne ja läheisten ihmisten kanssa. Musta se on kaikista tärkeintä joulussa ja siihen pitäisi pyrkiä muulloinkin.
Olkaa yhdessä ja kertokaa toisille kuinka rakkaita ja tärkeitä he on. Meillä on myös kovin monta muuta päivää vuodessa. Elkää hukatko niitä. Jokainen päivä on yhtä ihana ja kallisarvoinen.

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Joskus ärsyttää


Mua vituttaa aika usein. Tai ehkä ärsyttää. Vituttaa on niin voimakas ilmaisu. Usein ne jutut on kovin pieniä ja vähäpätöisiä. En mä niihin voi itse vaikuttaa mutta voisin olla kai välittämättä niistä.
Nyt vituttaa talvi. Ja vihjailevat Facebook-kaverit. Tiedättekö semmoiset, jotka päivittää vihjaillen jotain superjännää ja salaista Facebookiin mutta siitä ei voi herranjestas puhua enempää julkisesti.
Vähän vituttaa myös se, että mulla ei ole Instagramia.


Olen myös onnellinen.
Olen onnellinen, koska mulla on jouluna kaksi vapaapäivää. Oi ja ihania ihmisiä mun elämässä ja muuta ällösöpöä ja kliseistä mutta silti kovin tärkeää.
Yritän nyt ajatella vain juttuja, jotka tekee mut onnelliseks. Mä uskon siihen, että kun tarpeeksi ajattelee hyviä juttuja, se auttaa. Tuntuu paremmalta. Valittaminenkin saa olon tuntumaan joskus hyvältä. 

Olis makeeta, jos elämä olis aina vaan yksisarvisia ja sateenkaaria. Kaikki ihmiset olis iloisia ja pitäisivät ihan liikaa toisistaan. Vähän kuin pienessä nousuhumalassa. Tai silloin, kun Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden. Silloin oli hullua. Mä taisin heittää yläfemmat tyypin kanssa, joka on ollut mun mielestä lähinnä vaan ällöttävä.

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Jos olisin sinkku TOP 5

Kerran mä kirjoitin päässäni omaa salaista panisin hyvännäköisten miesten-listaa. 
Mä oikein suunnittelin kantavani muistiinpanovälineitä kovinkin tärkeänä mukanani, jotta voin aina kirjoittaa uuden nimen ylös, kun keksin ihanan miehen. Mulle kävi vähän höpösti sit kuitenkin, koska unohdin puolet listastani ennen kuin kerkesin toteuttaa ideaani.

Tässä on nyt viisi miestä, joille antaisin numeroni ihan heti, jos olisin sinkku.
Miehet eivät ole lempparijärjestyksessä, koska se olisi kovin mahdotonta.

Kuvat täältä
Stefan Salvatore

täältä
Ryan Gosling
Synyster Gates

 Täältä löydät haltian
täältä
Legolas

Jared Leto

Nämä kuumikset saa mun sukat pyörimään jaloissa ja mut lähes laskemaan alleni.

Bonarina sanoisin vielä suomalaisista Salkkareiden Larin. Hän on aika syötävä eikä kuitenkaan yhtään mun makuun. Janne on myös aika söpö.

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Pikkuisen ajatuksiani


Mä tahtoisin kovin olla jouluihminen. En tarkoita, ettenkö pitäisi joulusta. Pidän paljonkin ja monista asioista. Ruuasta, suklaasta, lahjoista tietenkin. Mut varsinkin ruuasta.
Tarkoitan, että mun joulufiilis on viime vuosina ollut jossain kadoksissa. Se ei enää tunnu niin spesiaalilta.
Voin syyttää kai töitäni tai ikääni. Mun työt ei tunne sanaa joululoma. Vanhat mummot ja papat eivät odota mua joulun yli märissä vaipoissa.Voi kun odottaisivat. Välillä vihaan vähän työtäni. Se ei ole kovin hohdokasta.



Mä päätin houkutella mun kadonnutta joulufiilistä takaisin maailman söpöimmällä joulukalenterilla.
Mulla on myös maailman siistein uusi lompakko.

Toisinaan luen vanhoja postauksiani ja mua nolottaa.
Huomaan, että silloin on kirjoittanut aika epävarma Noora. Sellainen Noora, joka ei vielä tiennyt minkälaista blogia hän haluaa pitää. Hän on myös ehkä vähän matkinut toisia blogeja.
Teksteissä kuitenkin näkyy pieni häivähdys musta. Haluaisin ehkä poistaa ne tekstit mutta annan niiden olla tallessa. Siellä ne muistuttavat mua sellaisesta itsestäni, joka etsi tyyliään. Nyt olen kai löytänyt sen.

En mä ole mikään maailman tyylikkäin pukeutuja, eikä mulla herranjestas edes riittäisi vaatteet niiden jokapäiväiseen esittelyyn. Mä vaan kirjoittelen mun pöhköjä ajatuksia, joita joskus itsekin kovin ihmettelen. Käytän paljon superlatiiveja sekä kaikki on usein ihanaa tai söpöä. On mun elämässä kuitenkin huonojakin hetkiä. En vaan yleensä halua tuoda niitä esille ja valittaa. Joskus vain mutta se on ok.
Ostosten esittelyäkin olen alkanut hieman kyseenalaistamaan. Hehe, juuri esittelin mun makeimman lompakon ja siisteimmän kalenterin.

Kai mä vaan halusin sanoa ja selvittää itselleni, että pidän blogistani juuri tämmöisenä. Vähän kämäisenä mutta aivan mun näköisenä.


P.S. Onks joku muukin ihan ihastunut Idolsin Josephiin? Mun äiti ainakin on!