lauantai 29. syyskuuta 2012

Jäähyväiset joita ei koskaan sanottu

Arvatkaapa mikä on ihanaa? Minulla on pitkästä aikaa ihan koko viikonloppu vapaata! Olen iloinen.
Olen tällä viikolla töiden lisäksi auttanut hulluna Kaisaa muutossa.
Kävinkin keskiviikkona ja varsinkin torstaina pyörremyrskyn tavoin siivoomassa ja pistämässä paikkoja järjestykseen. Miten voikaan yhdellä ihmisellä olla niin kovin paljon tavaraa?

Eilen olisi ollu Kaisan läksiäiset ja mua harmittaa tosi paljon etten päässy sinne.
Olin kovin väsynyt ja nukuinkin varmaan yli kolmen tunnin päikkärit. Olo oli kyllä sen jälkeen vielä väsyneempi joten köhnötinki vaan koko illan kotona Arton kanssa. Tunsin itseni huonoksi ystäväksi
 Olisi ollut kiva päästä pitkästä aikaa vähän juhlimaan. Varsinkin kun nykyisin niin harvoin jaksan ja viitsin lähteä mihinkään. Viimeksi olen itse ollu juhlimassa seitsemän kuukautta sitten omia synttäreitä.
Onkohan minusta tullut vanha? Kovin kuulostaa siltä. Synttäreistä puheen ollen, Arton synttärit on alle viikon päästä enkä tiedä yhtään mitä ostaa lahjaksi.

Tein jotain kovin kamalaa torstaina. Menin nimittäin varaamaan itselleni tatuointiajan ensi kuun lopulle... Jännittää jo nyt ihan hirveesti, vaikka sinne on vielä melkein kuukausi aikaa.
Toisaalta en millään malttaisi odottaa. Apua!


Nappasin juuri Kaaposta kuvan. Se on aivan hassu. ♥



Makuuhuoneesta pari lempparia. :)
Löysin vihdoin ja viimein kesällä pitkän etsimisen jälkeen tämän unisiepparin. Tulin kovin iloiseksi.
Ei tarvinnut kahta kertaa miettiä kun näin kävelykadulla inkkarimiehen omassa kojussaan näitä pullollaan. Noita venetsialaisia naamioita puolestaan olisi haaveissa saada vielä joskus pari lisää.

Olen tuon sisustuksen suhteen sellainen, että minulla on tapana hamstrata kaikkea kivaa ja sitten kotona huomaanki että hups, ne ei käykään tyylillisesti tai muuten vaan tänne meille.
Sitten niitä saa olla piilottelemassa jonnekin kaapin perukoille tai ystävällisesti lahjoittamassa eteenpäin jonkun toisen riesaksi. Kaupassa ne näyttää aina niin kovin kivoilta ja houkuttelevilta.


Ajattelin muuten olla taas hyvä tyttöystävä ja lähteä Arton keikalle.
Ansaitsen tästä hyvästä ainakin monta pusua! ♥ Ja teinhän minä köyhiä ritareitakin tänään mansikkahillon ja kermavaahdon kera. Siitä siis vielä extrapusuja!

maanantai 24. syyskuuta 2012

Tyhmä työviikonloppu

Musta tuntuu, että mun viikonloppu meni vaan töissä juostessa ja nukkuessa. Taas.
Tämmöiset viikonloput on aivan pyllynreiästä. Tuntuu että elämä on kovin tylsää ja normaalia.
Onneksi Kaisa tuli pikkuveljensä kanssa lauantaina meitä viihdyttämään. Meillä oli kovin hauskaa.
Kokkailtiin herkkutortilloja ja pelattiin Trivial Pursuitin Disney-versiota sekä Aliasta.
Oltiin Kaisan kanssa oikea dreamteam ja annettiin pojille selkään. Milloinkahan viimeksi olen nauranut yhtä paljon kuin lauantai-iltana.


Hahaa, Lauri Tähkä-silmä iskee. Harmi vaan, että se ei näy tässä kuvassa hyvin. :(


Konstan kanssa on kiva köllötellä muumipeiton alla. ♥
Minun pikkuinen on kasvanut ihan hirveen paljo.
Kohta se ei enää ole pikkuinen vaan iso ja lihava niin kuin Kaapo.


Postimies kävi äsken ja toi mulle paketin, jossa oli mm. näin söpöjä lounasrasioita Blipolta.
Tietämättömät voi suunnata osoitteeseen http://www.blippo.com/store/.
Menetin saman tien sydämeni näille kun nämä näin. Lyön vetoa, että ruoka maistuu näistä paljon paremmalta kuin tavallisista rasioista. Olen ihan varma!


Entäs sitten tämä minun pakkomielteeni? Lievä sellainen.
Niina oli maailman paras isosisko ja kävi Oulun Stockmannilta ostamassa mulle tämän uuden ihanuuden. Muki on Stockmannin 150-vuotis juhlavuoden kunniaksi tehty.
Luin jostain nettisivuilta miten ihmiset jossain päin Suomea oli ostanu näitä kymmeniä kerralla ja hätäilinkin, että en saa omaani ikinä. Olisin ollut kovin surullinen.
Kuinkahan moni muki löysi lopulta tiensä ylihinnoiteltuna huuto.netin sivuille. Ihan vihastuttaa!


Tilasin HM:ltä muutama viikko takaperin tällaisen karvaliivin ja siitä on ehdottomasti tullu mun lemppari.
Se on niin pehmeä ja pörröinen. Artokin tykkää kovin.
Olen ajatellut tilaavani tuolle kaverin.

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Kissanpäivät ja vähän Noorankin

Puolitoista viikkoa sitten Konsta tuli meille.
Kuten aikaisemmin kirjoitin, jännittyneenä odotin, miten meidän Kaapo uuden tulokkaan ottaa vastaan.
No ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä. Itku silmässä kauhistelin välillä, kun Kaapo pyöritteli pikkuista.
Olin varma, että saadaan sanoa Konstalle kohta hyvästit.
Nyt heidän jutut vaikuttaa kuitenkin jo enemmän leikiltä.
Silti he saa viettää vielä jonkin aikaa päivät eri huoneissa kun ollaan Arton kanssa töissä. Ainaki siihen asti kunnes Konsta kasvaa isommaksi.


Ensimmäinen hetki, kun he omasta tahdostaan nukkuvat samalla sohvalla. Ja näin lähekkäin!
Tätä ei kovin kauaa tietenkään kestänyt. Mutta on he kovin söpöjä siinä.
Nyt vasta Konstan tullessa tajuaa, miten iso tuo meidän Kaapo oikeesti on.
Tuntuu, että se painaa kymmenen kiloa ja on lihava kuin mikä.


Minulle on iskeny ihan hirveä himo alkaa sisustamaan meidän kämppää uusiksi.
Olen tässä pyörinyt erilaisilla nettisivuilla katselemassa kaikkea uutta ihanaa ja kivaa meille.
Listalla olisi ainakin laminaattien laitto ja olohuoneen tapetointi. Sekä wc kokonaan uusiksi, koska se on aivan h i r v e ä. Tuulahdus suoraan kasarin kulta-ajoilta. Ehkä jopa 70-luvulta...? Hyi ja yök.
Olen tullut myös siihen tulokseen, että se on kovin vaarallinen.
Arto tosin on sitä mieltä ettei sitä kannata alkaa remppaamaan ollenkaan. Edes anopin sana ei ole saanut Artoa vakuuttumaan siitä, että se olisi välttämätöntä. Hö.
Sitten olisi tietenkin vielä jotain muuta pientä kivaa millä saisi tämän kämpän ilmettä uudistettua.

Reilu kuukausi sitten kirjottelin, että olen testaillut Talika lipocils nimistä ripsien kasvattajaa.
Käytin sitä alkuun vaan iltasin mutta lopulta aloin ohjeen mukaan läträämään sillä aamuin ja illoin.
Harmittaa kovin ettei ole olemassa mitään ennen ja jälkeen kuvia mutta minusta tuntuu, että ripsistä olisi tullut hieman tuuheammat ja ehkä vähän pidemmätkin.
Tai sitten muutos johtuu siitä, että en ole pitkiin aikoihin käyttänyt ripsiväriä.
Summa summarum, en sanoisi että tämä nyt kuitenkaan ihan paska olisi. Ehkä.

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Vauva tuli kotiin

Tämä päivä on ollut ihana!
Tänään nimittäin meidän uusi pienen pieni kissivauva vihdoin ja viimein saapui kotiin. ♥
Ja voi että hän on niin kovin söpö. Olen menettänyt sydämeni.
Kaapo on ihan hyvin ottanut uuden perheenjäsenen vastaan. Vähän hän on loukkaantunut kun tuotiin tämmöinen tirriäinen hänen kiusaksi.
Arto oli niin ihana ja otti huomiseksi isyyslomaa töistä, että se voi katsoa noiden karvaturrien perään.
En yhtään tiedä miten itse maltan huomenna töihin lähteä. Arto saa vähintään puolen tunnin välein raportoida mulle miten kotona menee.




Siinä se meidän pieni Konsta nyt on.  ♥
Kuvat ei kyllä tee oikeutta hänen pienuudelle ja söpöydelle.
Mutta kyllä hän hyvin maastoutuu tuonne meidän lakanoihin.

Muutenki tämä päivä on ollut kiva.
Kaisa kävi taas meillä vähän hämmentämässä ja leipoi meille kovin hyvää herkkupizzaa.
Olen ihan suru puserossa, koska Kaisa muuttaa tämän kuun loppuun mennessä Seinäjoelle.
Ollaan tunnettu jo vuodesta 2003, mutta vasta 2004-2005 meillä loksahti. Vuoden 2005 kesä oli aikaa, mitä en unohda ikinä. Näin jälkeenpäin ajateltuna se oli kyllä yksi parhaimmista kesistäni ikinä.
Teinien höpöjuttuja. Välillä minulla tulee ihan hirveä ikävä niitä aikoja.
Oltiin Kaisan kanssa silloin ihan erottamattomat.
Olen onnellinen, että ollaan vieläkin hyviä ystäviä kaikista vastoinkäymisistä huolimatta. Ehkä me ollaan vähän aikuistuttu näiden vuosien aikana.


Kaisa 14v. ja Noora 15v.

Eilen minun oli tarkotus lähteä Joensuuhun katsomaan Arton bändiä. Niin kuin hyvän tyttöystävän kuuluu.
En tietenkään kerinnyt matkaan joten jäin kotiin yksinäni koko päiväksi, illaksi ja yöksi.
Vitutti ja olin vihanen. Mutta en ole enää. Pahin kiukunpuuska on jo laantunut.

maanantai 3. syyskuuta 2012

25 faktaa

Ajattelin tehdä itsestäni tällaisen tietopläjäyksen, koska viimeisimmästä postauksesta on taas joku ikuisuus aikaa. Varmaan olisi myös kiva, että tietäisitte minusta jotain.
Minulla on ensimmäinen viikko töitä takana, joten en ole paljon muuhun kerinnyt keskittymään.
Lauantaina tosin kävin kuppilassa katsomassa rokkibändiä.
 Bändin pojat oli kovin rämäpäisiä tapauksia.
Tarkoitus oli kuunnella keikka ja lähteä sen jälkeen kotiin ja kömpiä peiton alle nukkumaan. Sunnuntaiaamuna oli aamulla töihin meno. Miten kävikään.
Kolmen aikaan yöllä nukkumaan ja reilun kolmen tunnin yöunilla töihin. Jes!
Tosin minulla meni töissä vaan muutama tunti. Kotiin selvittyä meninkin heti takaisin nukkumaan ja nukuinki pitkälle päivään.

1. Olen syntynyt 24.2.1990

2. Asun Kajaanissa, enkä varmaan tule lähtemään täältä kulumallakaan.

3. Muutin virallisesti vasta kuukausi sitten poikaystäväni Arton kanssa saman katon alle, vaikka todellisuudessa oltiinkin asuttu jo varmaan kaksi vuotta yhdessä.

4. Meillä on maailman ihanin kissa, Kaapo.

5. Ensi viikon sunnuntaina Kaapo saa kaverin, enkä malta odottaa, että saan sen pienen söpöläisen kotiin.

6. Olen valmistunut lukiosta 2009.

7. Kesäkuun 7. päivä valmistuin lähihoitajaksi.

8. Tällä hetkellä työskentelen vanhusten kotihoidossa.
Enpä olisi vielä jokin aika sitten uskonut.

9. Olen 173cm pitkä.
Joskus olen miettinyt, että olisi siistiä olla vielä pidempi. Arto on nimittäin 193cm ja silloin tällöin tunnen itseni aika lyhyeksi hänen seurassaan.

10. Olen oikea nettishoppailufriikki.

11. En voi sietää BB:tä.
Silti välillä huomaan katsovani sitä, mikä ärsyttää vielä enemmän.

12. Olen Facebook-addikti!

13. Kerään muumimukeja.
Tällä hetkellä niitä löytyy melkein 40 kpl. Aina silloin tällöin mietin miten paljon niihinki on saanu rahaa tuhlattua. Mutta ne on vaan niin kovin ihania.

14. Haluaisin osata soittaa kitaraa.
Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että näillä sormilla minulla ei tule koskaan olemaan minkäänlaisia mahdollisuuksia.

15. Haluaisin kaksikerroksisen omakotitalon jossa olisi puoliympyrän muotoinen parveke.
Ihan niin kuin Aladdinissa on Jasminella.

16. Vihaan tiskaamista.

17. Minulla on kaksi vuotta vanhempi sisko, Niina.

18. Haluan tulevaisuudessa kaksi lasta.

19. Tykkään laittaa ruokaa ja toivonkin, että tulevassa kodissamme olisi iso ja hieno keittiö.
Tämä meidän nykyinen kun ei ihan yllä sille tasolle mistä haaveilen.

20. Olen varmaan miljoona kertaa päättänyt aloittaa laihduttamisen. Tuloksetta.

21. Pikkutarkkuus on sellainen piirre itsessäni, jota tietyissä asioissa inhoan.

22. Haluaisin uuden tatuoinnin ja olenkin miettinyt ja etsinyt mallia/inspiraatiota sitä varten varmaan viimeiset kaksi vuotta.

23. Myöhästyminen on yksi paheistani.
Tosin olen tässäkin asiassa petrannut viime aikoina huomattavasti.

24. En voi sietää tötteröiviä ihmisiä liikenteessä.

25. Haluaisin oppia kävelemään korkkareilla.
Siis sellaisilla superkorkeilla.




Tässä tämä meidän nykyinen karvaturriainen ja tuleva isoveli. ♥
Välillä mietin, että onkohan tuo kissa sittenkin koira. Odottelen kovasti, että millon se alkaa haukkumaan.
Jännittää hieman, miten Kaapo ottaa vastaan uuden tulokkaan.


Pieni maistiainen tulevasta vauvasta, jonka nimeä en vielä paljasta. Miten toinen voi ollakin niin ihana! ♥ Raukka nukahti minun syliin kun käytiin lauantaina tätä söpöläistä katsomassa.